Keksityt perinteet

Keksityt perinteet liittyy usein olennaisena osana kansallisaatteen ja kansakuntien luomisen prosessiin. Tästä esimerkkejä löytyy kansallisvaltioiden synnystä sosialismin jälkeisessä Itä-Euroopassa. Perinteiden keksimisen toivat esiin Eric Hobsbawm ja Terrence Ranger teoksessaan The Invention of Tradition.^[1] Esipuheessaan kirjoittajat osoittavat, että ”'perinteet', jotka vaikuttavat hyvinkin muinaisilta, useinkin paljastuvat varsin tuoreiksi ja varta vasten keksityiksi mielikuvituksen tuotteiksi.”^[2] Kansakunnan ja kansallisaatteen luomisessa perinteiden keksiminen on tärkeää.^[3]

Esimerkkinä keksityistä perinteistä käytetään kansallisvaltioiden syntyä ajanjaksona 1870–1914. Kansakunnan syntyyn tarvitaan kansallisaate, joka puolestaan ei synny ilman perinteitä. Kansallisten perinteiden keksimisessä kolme innovaatiota olivat keskeisiä: perusopetuksen järjestäminen, julkisten seremonioiden järjestäminen ja julkisten monumenttien massatuottaminen. Näistä viimeistä on lähestytty statuomanian käsitteen avulla. Varsinkin kouluopetus, julkiset seremoniat ja monumenttien pystyttämiset edistivät tehokkaasti yhteisöllisyyttä ja ryhmäidentiteettiä, sekä tuottivat ja siirsivät perinteitä.^[4]

1. ↑ Eric Hobsbawm ja Terence Ranger: The Invention of Tradition. Cambridge University Press, 1983. ISBN 0-521-43773-3. (englanniksi)
2. ↑ Ibid., p. 1.
3. ↑ The articles in the volume include Hugh Trevor-Roper's "The invention of tradition: the Highland tradition of Scotland," Prys Morgan's "From a death to a view: the hunt for the Welsh past in the romantic period," David Cannadine's "The context, performance and meaning of ritual: the British monarchy and the 'invention of tradition', c. 1820-1977," Bernard S. Cohen's "Representing authority in Victorian India," Terence Ranger's "The invention of tradition in colonial Africa," and Eric Hobsbawm's "Mass-producing traditions: Europe, 1870-1914."
4. ↑ Tuuli Lähdesmäki: ”Kuohahdus Suomen kansan sydämestä”, Henkilömonumentti diskursiivisena ilmiönä 1900-luvun lopun Suomessa (pdf) Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 94. 2007. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 27.6.2011. , sivu 402.